tiistai 6. maaliskuuta 2012

Keltainen tyynyliina

Ratsastan parhaillani joka kevät iskevän sisustusbuumin aallonharjalla, ja päätin näin ensi alkuun piristää lastenhuonetta keltaisella värillä. Miksi keltaisella? Siksi, että huoneen verhoissa on muutama keltainen raita, ja jotenkin keltainen väri sopii kahdelle tytölle, ja niin ikään keväistä ilmettä tuomaan.

Projekti "keltainen" vain osoittautui osittain haasteellisemmaksi kuin olin kuvitellut. Ensinnäkin kauniita keltaisia (lastenhuoneeseen sopivia) sisustustuotteita on melko vähän saatavilla, joten esim. tyynyliinan päätin tehdä itse. Ja toiseksi, tyynyliinan ompelu oli sata kertaa hermoja raastavampaa kuin yleensä - ompelukoneeni on hyvää matkaa lähdössä vaihtoon! Tästä myöhemmin lisää.

Helpoin osuus suoritettiin Ikeassa: lastenhuone sai ihanan keltaisen KVART-pöytälampun ja uuden valkoisen Expedit-kirjahyllyn.
Sitten siirrymmekin tyynyliinan ompeluprojektiin.

Aloitin kevein mielin, koska olin löytänyt kivaa ja vahvaa keltaista kangasta ja olen ommellut paljon päällisiä ennenkin. Homman piti siis olla niin sanotusti hallussa. Vaan eipä ollut! Alku tosin meni suunnitelmien mukaan, sain mitattua & leikattua kankaan sopivan kokoiseksi ja ommeltua (käsin) kalastajalangalla koristeraidan tyynyn liepeeseen. Oli virkistävää tehdä ihan perinteisiä tikkipistoja pitkästä aikaa, kuten joskus ala-asteella koulussa. :)



Tämän jälkeen alkoivatkin ongelmat. Ompelukoneeni ei ole mitään uusinta mallia, ja sen työmotivaatio on joskus mitä on. Kun aloin ommella saumoja, lanka katkesi valehtelematta varmaan 20 kertaa (syynä ehkä huono lanka? Vaihdoin sitäkin neljä kertaa, vaan eipä auttanut). Sen lisäksi itse neulakin taittui, mitä minulle ei ole ennen käynytkään. Onneksi oli uusia neuloja varastossa!

Tässä vaiheessa olin kuitenkin jo heittämässä hanskoja tiskiin, kunnes mieheni (aikansa valitustani kuunneltuaan) otti ohjekirjan käteen ja laittoi uuden neulan paikoilleen parissa minuutissa. Ihana mies! Piristyin välittömästi, ja jatkoin tyynyliinan ompelua uudella innolla. Lanka tosin katkesi edelleenkin sen seitsemän kertaa, mutta jaksoin sinnitellä. Ja lopulta tyynyliina oli valmis! Tosin se olisi voinut onnistua paremminkin, mutta toisaalta se olisi voinut jäädä kokonaan valmistumattakin, joten en valita.


(Huomasinpa juuri, että näissä kuvissa tyynyn väri näyttää hieman erilaiselta kuin luonnossa...)

Ompelukone kyllä menee vaihtoon lähiaikoina. Aion harkita jopa saumurin ostoa. En ole vuosikausiin (kymmeniin?) tutustunut alan tarjontaan, täytyy hiukan surffailla ja katsoa a)minkälaisia koneita on tarjolla ja b)mihin hintaan. Kyllä varmasti joku löytyy. Mikä tahansa on parempi kuin nykyinen. Ellen sitten huollata nykyistä. Sekin tietysti voisi olla vaihtoehto. :)

Loppu hyvin, kaikki hyvin! Nyt kohti uusia sisustushaasteita ja (sen iänikuisen) slipoverin neulomista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti